Estevalmennus 15.01.2010-16.01.2010

Mêl Seren järjestää estevalmennuksen nimilistaan muodossa.

Nyt tällä kertaa valmennus on avoinna vain ML:n yksityisille, henkilökunnalle, hoitajille ja kasvateille. Jokainen saa yksityisvalmennuksen ja osallistujia voi tulla niin monta, kun vaan ilmottautuu. Kommentteja rupean kirjoittelemaan heti, kun osallistujia saadaan.

Valmennus:
- Kaikille yksityisvalmennukset
- Vain ML:n väkeä!/kasvatteja..
- Nimilistaan (saa kirjoittaa tarinan tai piirtää kuvan jos haluaa!)
- Taso: Ratsukko kohtainen

Osallistuminen:
nimi - Hevonen (http:// VÄLI JÄTÄ 1 W pois! ww.hevosen osoite.com) (huom. muuten ei näy) - TASO Re
- Osallistuvilla hevosilla tulee olla luonne!
- Jos minulla on tiedossa hevosen osoite, niin sitä ei tarvitse linkittää/antaa

Osallistujat:
15.01.2010
Jenna - ML Elliot ox taso: 60cm (kommentti valmis)
siisii - Fiktion Amaliina - n. 50cm (kommentti valmis)
aksu - Dragon Willow AET - 120cm (kommentti valmis)
aksu - Classico HRW - 120cm (kommentti valmis)

16.01.2010
aksu - CuChulainn - 120cm (kommentti valmis)
Odelie - Brilliant Simon, 100cm (kommentti valmis)
Vinkku - ML Amberia - 140cm (kommentti valmis)
Juli - Serenin Tanssija - 80 cm (kommentti valmis)
Pesce - Rosary Beads - 110 cm (kommentti valmis)

Irtohypytys:
Miivi - ML Zachary (2v) (kommentti valmis)
aksu - ML Vengeance (kommentti valmis)
Meym - ML Miss Radicalism (3v) (kommentti valmis)

KOMMENTIT:
Jenna - ML Elliot ox
"Kyllä huomasi jo ensimmäisellä vilkaisulla, että nyt saatiin Amorin poika maneesiin. Jenna kuitenkin käsitteli tätä rauhatonta herrasmiestä varsin vakuuttavasti. Pelleilyyn ei ollut aikaa, siitä Jenna piti huolta laittamalla hevosen tekemään töitä heti alusta alkaen.

Elliot liikkui hyvin matalassa, vapaassa, lännenratsuille ominaisessa muodossa. Pyysin Jennaa kuitenkin alkuverryttelyissä kokoamaan Eliä vähän enemmän, jotta saataisiin sitä nyt vähän lyhyemmäksi mm. laukan lyhentämistä varten. Varusteina ratsukolla olikin ihan tavallinen satula ja tavalliset suitset.

Alkuverryttelynä menimme vähän puomeja eri askellajeissa. Eli nosti jalkojaan ja oli varovainen. Se ei ilmeisesti halunnut koskea puomeihin turhaan. Hyvä ominaisuus estehevoselle. Ainakin ravipuomit mentiin komeasti jalkojen nousten korkealle. En ole vähään aikaan nähnyt niin ryhdikästä ja liitävää ravia.
Laukassa työskenneltiin kaaravalla uralla ja 'innaripuomeilla'.

Kun alkuverkat oli tehty, niin siirryttiin sitten itse esteille. Nostin nyt innaripuomit kannattimille ja pidensin vähän välejä, jotta innareille sai tulla hieman reippaammin.
Jenna toi Elin hyvään paikkaan ja ori sai näin loistavan ponnistuspaikan. Laukkaa olisi saanut olla hitusen enemmän, sillä neljäs ja viides innari jäivät vähän loikkimiseksi. Toiselle kerralle Jenna paransi laukkaa ja askel osui kohdalleen. Innarit ylittyivät sujuvasti.

Innareiden jälkeen Eli sai hengähtää hetken. Sen jälkeen jatkoimme suhteutetulla linjalla. Esteet olivat korkeintaan 50cm korkuisia. Ensimmäiseltä pystyltä oli 5 napakan laukan väli seuraavalle pystylle. Linja oli suora, jotta se olisi mahdollisimman helppo mennä kokemattomallekin hyppääjälle.
Eli tuli ensimmäiselle pystylle hyvässä laukassa. Ponnistuspaikassa oli vähän hakemista, mutta Eli pomppasi kuitenkin esteen yli ilmavaralla. Jatkoitte matkaa seuraavalle pystylle. Olin pyytänyt laskemaan laukat ääneen ja Jenna laski. 5 sujuvaa laukkaa, hyvä paikka punaiselle pystylle ja sujuva hyppy. Tulitte vielä toisen kerran, jotta ensimmäinen hyppy saataisiin sujuvaksi.
Tällä kertaa ensimmäiselle esteelle tullut hyppy oli sujuva, laukka pääsi vähän kiihtymään ja punaiselle pystylle tultiinkin liian juureen. Välissä olisi voinut ottaa vähän kiinni, niin toinen hyppy olisi ollut hyvä.
Otettiin vielä kerran uudelleen ja nyt väli oli sujuva. Seuraava haaste oli yrittää tulla väli 6 laukalla. Laukan lyhentäminen ei ollutkaan niin helppoa. Ensimmäiselle esteelle piti tulla todella lyhyessä laukassa, jotta Eli malttoi innostuksissaan odottaa, kun Jenna pyysi. Tehtävästä suoriuduttiin kolmannella yrittämällä niin hyvin, että saatoin jättää asian siihen.
Vielä yksi haaste, joka ei ollut vaikeaa Elille. Eli välin meneminen 4 laukalla. Tehtävä onnistui ensimmäisellä yrittämällä.

Loppuun otettiin vielä vähän rauhoittavia kontrollitehtäviä mm. hyppäämällä este, kääntämällä voltti ja jatkamalla siitä seuraavalle esteelle. Eli tuntui käyvän niin kuumana päästyään irroittelemaan 4 askeleen välillä, että kontrolliharjoitukset olivat hyvä keino rauhoitella sitä.
Lopulta Elikin alkoi taas vähän kuuntelemaan ja rauhoittui hieman.
Loppuverryttelyt Jenna teki itsenäisesti."

siisii - Fiktion Amaliina
"Liina on minulle sen verran uusi tuttavuus, että oli ihan mielenkiintoista nähdä missä vaiheessa tamman koulutus oikein oli. Siisii kertoili aluksi vähän siitä, mitä Liinan kanssa oli tehty ja mitä toivomuksia heillä oli tälle estevalmennukselle. Sovimme, että esteitä mentäisiin ihan rennosti ja helpoilla tehtävillä. Sekä tietenkin myös matalalla estekorkeudella, eihän neljä vuotiaalta voinut vielä kauheasti pyytää.

Alkuverkassa Liinaa yritettiin saada vain vähän rennommaksi ja kulkemaan eteenpäin. Liina tuppasi aina välillä jäämään tepastelemaan paikoilleen. Ravi ei siis kulkenut eteenpäin, vaan pomppi vähän paikoillaan. Kun tämä homma oli korjattu, niin sitten päästiin ravipuomeille. Ravipuomeilla todellakin tarvittiin nyt sitä isompaa askelta ja se onnistui hyvin.
Laukassa myös vähän puomiharjoituksia ja 'innaripuomeja'. Kaaveralla uralla jätettiin puomit menemättä, koska Liinan tasapaino ei ollut vielä parhaimmillaan ja ympyrällä tasaisesti laukkaaminen ja puomit välissä olisivat ehkä hitusen liian haastavia. Tai näin minä sen ajattelisin.

Alkuverkan jälkeen pieni kävelytauko. Sitten siirryttiin maahankaivettujen ristikoiden pariin. Esteet olivat samat kuin edellisellä ratsukolla, tein niistä kaikista vain ristikoita.
Ensin vähän innariharjoituksia, puolikkailla esteillä (toinen pää puomeista maassa) Ensin muutaman kerran ravissa. Liina ei ihmetellyt puomien paljoutta tai esteiden läheisyyttä toisistaan, vaan ravasi reippaasti yli. Ei se kehdannut edes hypätä, kun esteillä ei ollut kokoa. Seuraavan kerran innareille tultiin laukassa, reipas laukka, hyvä lähestyminen ja hyppy, hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy. Liinalla oli vähän hakemista viimeisissä hypyissä ja ne näyttivät lähinnä nelijalkapompuilta, mutta ei se haitannut. Tekniikka kehittyy hypätessä ja epäilen, että tämä tamma ei kovin montaa kertaa ole ennen innareita hypännyt.
Tultiin innareita vielä muutamia kertoja, sitten nostin puomejen toisetkin päät ylös ja tulitte innarit vielä isompina kavaletteina.
Sitten Liina sai taas vähän levähtää.

Seuraavana vuorossa oli vähän linjan hyppäämistä. Tultiin ensin ihan kokeilumielessä tavallisessa laukassa. Viiden laukan väli jäi vähän lyhyeksi, koska se oli aika napakka viiden laukan väli. Niinpä seuraavalla kerralla siisiin piti vähän jarrutella heti ensimmäisen ristikon välkeen. Neuvojen ja kovan tsemppaamisen jälkeen saatin superlähestyminen ensimmäiselle ristikolle, hyvä väli ja loistava paikka toiselle ristikolle. Olin oikein tyytyväinen ja niin taisi olla ratsastajakin.
Laukan lyhentämisen jätimme väliin, mutta halusin kuitenkin että ratsukko kokeilee tulla välin neljällä laukalla. Sen ei pitäisi tuottaa pahemmin vaikeuksia.
Eikä se tuottanutkaan, vaan pienellä eteenpäinratsastuksella väli oli oikein sopiva Liinalle.

Loppuun otettiin vielä vähän isompaa estettä, eli tultiin pitkällä sivulla olevaa okseria. Ensin sillä oli korkeutta 50cm. Ei ongelmia, Liina kyllä hyppäsi, kun laitoin okserin eteen ponnistuspuomin apua tuomaan. Tulitte vielä uudelleen ja nyt nostin okseria 10cm. Hyppy oli hyvä ja saatoimme lopettaa valmennuksen iloisiin tunnelmiin."

aksu - Classico HRW
"Vaikka nämä pojat ovat jo tovin asuneet Mêl Serenissä, niin en pahemmin ole kerennyt tarkemmin katsella, kun aksu treenaa niitä. Niinpä oli todella ilo nähdä, kun aksu asteli Lassin kanssa maneesiin ja ilmoitti, että tulisi myös kahdella muulla kohelollaan.

Aksu verkkasi Lassin ihan omaan tahtiin, kyhäsin sillä välin kentälle muutaman lisäesteen, jotta päästäisiin ihan rataharjoituksia tekemään.
Kun aksu ilmoitti, että he olivat valmiit, nin aloitimme puomiharjoituksilla.
Ravipuomeja erilaisilla väleillä, jotta saatiin vähän askelta muuteltua. Sitten vähän laukkapuomeja ympyrällä, niin että puomien väliin tuli aina niin paljon laukkoja mitä huusin maneesin laidalta.
Tehvätä sujui pienen alkukankeuden jälkeen. Lassi ei ollut mikään kevyen näköinen ratsastaa, vaan aksu sai tehdä sen kanssa aika paljon töitä, että hevonen kulki juuri niin kuin ratsastaja halusi.
Ympyrätehtävän jälkeen mentiin vähän innaripuomeja lyillä väleillä. Helppoahan se oli, joten lisämausteena jalustimet piti laittaa ristiin kaulalle.

Pieni kävelytauko väliin, jotta Lassi sai vähän hengähtää. Sitten jatkettiin innareilla. Nyt innareissa oli pidemmät välit kuin innaripuomeissa. Silti niille piti ratsastaa ihan tavallisessa laukassa, koska innaripuomeille laukkaa oli pitänyt lyhentää ja tulla mahdollisimman rauhallisesti.
Aksu osasi tuoda Lassin innareille hyvään paikkaan, jotta hevonen ei villiintynyt täysin. Ori hyppäsi innarit ketterästi. Tehtävä tultiin molempiin suuntiin muutaman kerran. Ongelmia ei ollut, joten jatkoimme seuraavalle tehtävälle.

Suhteutettu väli, napakka viisi laukkaa. Estekorkeus oli ensimmäisellä kerralla noin 80cm. aksu toi Lassin taas hyvin pystylle ja ratsasti päättäväisesti isolaukkaista hevosta. Tasainen ja sujuva väli, joten toisen pystyn hyppykin oli loistava. Nostin vähän esteitä ja tulitte saman linjan metrin korkuisena. Kokeilimme vielä askeleen lyhentämistä ja pidentämistä menemällä saman välin kuudella ja neljällä laukalla.
Sitten vaihdoimme taas tehtävää. Seuraavana oli kaareva linja okserilta pystylle. En sanonut standardi laukkamäärää, vaan aksun piti itse laskea se. Hyppäämisen jälkeen väli paljastui 6 laukan väliksi. Kaarevalla tiellä oli helpompi muutella askelmäärää, joten enne kokeilleet sitä. Kaareva tultiin kuitenkin myös vähän isompana.

Rata meni seuraavasti: innarit, päätyyn, päädystä keskihalkaisijalle ja pysty - 5 laukkaa - pysty, päädyn kautta pysty - kaareva reitti - okseri, päätyyn ja päädyssä ympyrällä pysty ja sitten uudelleen toisella pitkällä sivulla olevat innarit.
Lassi esitti parastaan. Ensin rata oli 100cm korkuinen (innari huomattavasti pienempi). Hyvän suorituksen rohkaisemana aksu rohkaistui menemään radan isompana. Nostin siis esteet 110-120cm korkeuteen ja lähetin ratsukon radalle.
Sujuva suoritus, näytitte hyvältä. Lassissa on ehdottomasti estehevosen virkaa. Ori tuntui olevan vahvuudestaan huolimatta hyvin ratsastettavissa. "

aksu - Dragon Willow AET
"Ville näytti melko jännittyneeltä päästessään esteitä täynnä olevaan maneesiin. Estehevonen, sen näki jo kättelyssä. Alkuverryttelyt aksu hoiti ihan itse. Katselin sitten miten Ville liikkui tänään ja millä päällä se oli.
Kyllähän ori taisi vähän katsella ovea ja katsomopäätyä ja ihmetellä ikkunasta tulevaa valoa. Kun alkuverryttelyt oli tehty, aksu tuli keskelle ja ilmoitti olevansa valmis. Niinpä pääsimme sitten aloittelemaan itse harjoitukset.

Koska aksu oli jo yhdellä hevosella käynyt valmennuksessa, niin hän tiesi jo suurinpiirtein mitä tehdä. Lisäilin tai poistelin asioita sitä mukaan, miltä hevonen näytti ja miten se toimi kyseisissä tilanteissa. Ville oli esimerkiksi paljon sähköisemmän ja eteenpäinpyrkivän oloisempi, kuin Lassi, joten teimme alkuverryttelyistä ja puomitehtävistä enemmän kontrollipainotteisia. Enemmän laukkoja puomien väliin, hieman lyhyemmät innarivälit..
Kun meno näytti jo suhteellisen rennolta ja ennen kaikkea rauhalliselta, annoin teidän hengähtää ja pitää pienen tauon ennen varsinaisten esteharjoitusten aloittamista.

Esteharjoitukset aloitettiin innareilla. Nyt ihan oikeilla väleillä, joten tehtävälle sai tulla vähän reippaammassa laukassa. Yli selvittiin mainiosti, vaikka Ville vähän muisteli menneitä ja tikutti sisään. Viimeisille innareille se sai sitten venyttää ihan kunnolla. Lisäksi ajautuitte hieman liikaa vasemmalle, joten seuraavalla kierroksella olisi kaksi korjattavaa asiaa. Rytmi ja innareiden hyppääminen keskeltä, niin että tehtävältä poistuessa olisitte edelleen esteen keskellä, ei kummassakaan reunassa tolppia hipomassa.
Tulitte siis uudelleen, nyt huomattavasti paremmalla suorituksella. Innarit tultiin vielä toisestakin suunnasta ja halusin nähdä vähintään yhtä hyvän suorituksen, kuin toisestakin suunnasta olitte toisella kerralla tulleet. Vasta sitten jatkoimme eteenpäin seuraavalle tehtävälle.

Sitten vuorossa oli suhteutetut välit. Teidän kanssanne vaihdoimme nyt vähän järjestystä ja tulimme kaarevan tien ensin. Ensimmäisen kerran ihan kokeilemalla ja sen jälkeen aloimme laskea laukkoja. Ville oli alkuharjoitteiden jälkeen niin hyvin kontrollissa, että olisin saanut sanoa ihan minkä tahansa laukkamäärän kaarevalle ja se olisi onnistunut. Niinpä siirryimme seuraavalle tehtävälle, eli suoralle linjalle.
Nyt emme edes tehneet kokeilukierrosta, vaan aloitimme suoraan kuudella laukalla. Ei ongelmia, nostin vähän esteitä ja saitte samanlaisen, tasaisen suorituksen. Seitsämän olisi liian tiukka tähän väliin, joten sitten saitte tulla vähän reippaammin ja tavallisella viidellä laukalla. Lopuksi Ville sai vähän irroitella ja tulla neljällä laukalla. Sitä ei tarvinnut myöskään kokeilla toista kertaa. Ville kyllä venytti laukkaansa ja hyppäsi erittäin varmasti. Loistavaa.

Loppuradalle minulla oli sitten suuria odotuksia. Ei se kyllä pahemmin mennytkään. Melko tasaista, loppua kohti Ville vähän innostui ja tempoa tuli huomattavasti lisää. Ei kuitenkaan paha, Ville ei näyttänyt kertaakaan siltä, että se ei olisi jollain tavalla aksun kontrollissa. Hevonen kyllä kääntyi aivan mahdottoman vikkelästi ja muutenkin sen hyppy näytti siltä, että se ei viettänyt paljoa aikaa hypyssään, vaan laskeutui melkein välittömästi. Todella upea uusintaratsu, Jesse saattaisi olla niin innoissaan päästessään kokeilemaan sitä.
Nostin toiseksi radaksi vähän esteitäkin isommiksi. Nyt Villessä rupesi näkymään jo vähän liikaa innostumista, sillä se ei oikein ollut kaikkine jalkoineen mukana hypyissä. Ori otti okserin takapuomin alas, vaikka kosketus ei ollutkaan mikään iso.
Loppuverryttelyt teitte itsenäisesti."

aksu - CuChulainn
"Uusi päivä, uudet kujeet. Ensimmäisenä uhrina meillä sattuikin olemaan iso ja lempeä Unto. Sami kävi jo jotain maneesin laidalla naureskelemassa, kun aksu verkkasi Untoa, mutta ajoin hommistaan luistavan tallimestarin tiehensä. Kyllä minä tiesin, että Unto osasi hypätä. Ja se osasi sen ihan pirun hyvin.
Nyt alkuverryttelyt tehtiin ohjauksessa, heti kun hevonen oli kunnolla kävelytetty. Halusin alkutunnista keskittyä vähän ratsukon ohjauspuoleen ja varsinkin istunnan vaikutukseen.
Menimme siis maneesin toiseen päähän pääty-ympyrälle ja ohjat laskettiin pitkiksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa hevoseen istunnalla pidättävästi sekä ajaen eteenpäin. Tosin nyt eteenpäinvieviä apuja ei saanut liioitella, muuten hevonen ottaisi ja lähtisi matkoihinsa, sillä ohjat eivät olleet käsissä. Pitäisi kokeilla pikkuhiljaa sitä apujen rajaa millä hevonen siirtyi raviin tai laukkaan. Hiljentää sai vain istunnalla ja kääntämällä voltille tai vasten seinää.

aksu oli alkuun hieman epäuskovainen tehtävää kohtaan, mutta kokeillessaan sitä käytännössä ja huomatessaan, miten rentona Unto kulki, hän oli ihmeissään. Kehotin aksu kokeilemaan metodia villikkojensakin kanssa, siitä saattaisi olla hyötyäkin. Toki ei kannattanut rueta liian uhkarohkeaksi.
Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme saman tehtävän työstämistä. Siirtymisiä tehtiin kaikista askellajeista kaikkiin askellajeihin.
Siirryimme vasta puolen tunnin päästä hyppäämään. Aloitimme rennoilla verryttelyhypyillä pystyesteelle. Halusin nyt samanlaista fiilistä esteille, kuin ympyrällä oli saatu. Eli rauha, tasapaino ja kevyt ratsastus. Ei runttausta laukkaan ja sitten kiskomista takaisin ja liian innokkaan hevosen pidättämistä.
Unto näytti rennolta ja hyväntuuliselta.

Alkuverkkahyppyjen jälkeen rupesimme käymään rataa läpi paloittain. Radalle oli nyt ilmestynyt erikoisesteitä, kuten vesimatto, muuri ja tynnyrit, joita pääsisimme nyt kokeilemaan. Aloitimme käydä rataa läpi kahden tai kolmen esteen sarjoissa, joiden kanssa tuskailimme tovin, jos tehtävä ei heti onnistunut. Estekorkeutta ei ollut paljoa, sillä nostaisin esteitä sitten rataa varten.
Kävimme läpi linjat ja niiden laukkamäärät, sarjan ja siihen tulemisen (sarja oli melko napakka, väli oli 6,5m alkuun ja pidentäisin sitten kun estekorkeus kasvaisi), trippelille lähestymisen ja sen jälkeisen tiukan käännöksen.
Unto oli ehkä turhansin 'löysä' alkuharjoitusten takia, joten pyysin aksua vähän kokoamaan sitä lisää ja muistuttamaan, että tässä oltiin nyt hyppäämässä, eikä sunnuntaiköpöttelyllä. Pienen puhuttelun jälkeen Unto oli paljon vastaanottavaisempi kaikille aksun käskyille ja esteiden hyppääminen alkoi sujua huomattavasti paremmin. Ei enää huolimattomia jalkoja pudottamassa puomeja. Tosin yhden pudotuksen laitan kyllä ihan ratsastajan piikkiin. Unto ajautui hieman liian vasempaan reunaan okserilla ja ratsastajan jalka kolautti tolppaa. Siitä syystä puomitkin sitten putoilivat alas kannattimiltaan. Huonoa tuuria, mutta olin jo eilen huomauttanut esteiden hyppäämisestä niiden keskikohdasta.

Kun rata oli käyty läpi osissa, niin saitte pitää pienen hengähdystauon. Tauon jälkeen muutama kierros herättelylaukkaa ja sitten radalle. Nostin toki ensin estekorkeutta 110cm korkeuteen, jotta saisitte vähän kisaharjoitusta.
Rata meni hyvin. En sano loistavasti, sillä Unto sai paikkailla monessa kohtaa. Selvisitte kuitenkin yhdellä pudotuksella. Unto oli rauhallinen ja rata oli tasainen. Siitä saitte kyllä pisteet kotiin. Tiet vielä huolellisemmiksi, niin hyvin menee."

Vinkku - ML Amberia
"Oli mahtava nähdä taas Amberneiti Mêl Serenissä. Juttelin tovin Vinkun kanssa ja vaihdoimme kuulumisia. Lisäksi Vinkku kertoili, miten Amberin kanssa oltiin menty eteenpäin ja miten hyvin hevonen oli toiminut. Olin otettu, tamma oli päässyt erittäin hyvään kotiin.
Kun rupatteluun oli kulutettu jo liikaa aikaa, komensin Vinkun hevosenselkään ja liikkeelle.
Tänään alkuverryttelyt tehtiin ohjauksessa, heti kun hevonen oli kunnolla kävelytetty. Halusin alkutunnista keskittyä vähän ratsukon ohjauspuoleen ja varsinkin istunnan vaikutukseen.
Menimme siis maneesin toiseen päähän pääty-ympyrälle ja ohjat laskettiin pitkiksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa hevoseen istunnalla pidättävästi sekä ajaen eteenpäin. Tosin nyt eteenpäinvieviä apuja ei saanut liioitella, muuten hevonen ottaisi ja lähtisi matkoihinsa, sillä ohjat eivät olleet käsissä. Pitäisi kokeilla pikkuhiljaa sitä apujen rajaa millä hevonen siirtyi raviin tai laukkaan. Hiljentää sai vain istunnalla ja kääntämällä voltille tai vasten seinää.

Tehtävä osoittautui hankalaksi, mutta ei mahdottomasti. Amberin tuntien osasin odottaa sisukasta ja reipasta tammaa, joka ei miellään jäänyt paikoilleen odottelemaan. Tamma oli kuitenkin niin herkkä ratsastaa, että sille olivat melkein omiaan juuri tämän tapaiset harjoitukset. Jossain vaiheessa Amberilla oli turhan paljon ylimääräistä vauhtia ja pyysin Vinkkua vähän hiljentelemään ympyrällä, vaihtamalla nopeasti suuntaa, jolloin tamman piti rauhoittua ja etsiä uudelleen tasapainonsa.
Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme saman tehtävän työstämistä. Siirtymisiä tehtiin kaikista askellajeista kaikkiin askellajeihin.
Amber alkoi rauhoittua joutuessaan todellakin miettimään askeleitaan ja joutuessaan kuuntelemaan ratsastajansa istuntaa. Lisäksi Vinkku myönsi, että ei ollut ennen ratsastanut Amberilla, kun se oli ollut niin herkkä avuille kun se nyt oli.
Siirryimme vasta puolen tunnin päästä hyppäämään. Aloitimme rennoilla verryttelyhypyillä pystyesteelle. Halusin nyt samanlaista fiilistä esteille, kuin ympyrällä oli saatu. Eli rauha, tasapaino ja kevyt ratsastus. Ei runttausta laukkaan ja sitten kiskomista takaisin ja liian innokkaan hevosen pidättämistä.

Alkuverkkahyppyjen jälkeen rupesimme käymään rataa läpi paloittain. Radalle oli nyt ilmestynyt erikoisesteitä, kuten vesimatto, muuri ja tynnyrit, joita pääsisimme nyt kokeilemaan. Aloitimme käydä rataa läpi kahden tai kolmen esteen sarjoissa, joiden kanssa tuskailimme tovin, jos tehtävä ei heti onnistunut. Estekorkeutta ei ollut paljoa, sillä nostaisin esteitä sitten rataa varten.
Kävimme läpi linjat ja niiden laukkamäärät, sarjan ja siihen tulemisen (sarja oli melko napakka, väli oli 6,5m alkuun ja pidentäisin sitten kun estekorkeus kasvaisi), trippelille lähestymisen ja sen jälkeisen tiukan käännöksen.
Amber oli melko näpsäkkä nyt, kun se oli vähän rauhoittunut. Silti se ei ollut liian rauhallinen, vaan laukka pyöri ja tamma oli hyvässä muodossa. Vinkku oli todellakin saanut hevosen näyttämään hyvältä. Se oli saanut paljon enemmän lihaksia ja se näkyi esteillä. Se jaksoikin paljon paremmin, kun sitä oli treenattu säännöllisesti.
Rata meni osissa todella hyvin. Amber kyllä pelasti tiukoissa paikoissa, siinä tamma oli aina ollut hyvä. Vinkku kuitenkin tunsi hevosen niin hyvin, että hän tiesi milloin ottaa lisäaskel tai jättää askel pois. Ei tarvittu monia toistoja tietyille esteille, sillä kaikki onnistui niin sujuvasti.

Radalle lähettiin sitten pienen kävelytauon jälkeen. Nostin esteitä isommiksi, sillä eihän Amber edes viitsinyt hypätä mitään, mikä oli alle metrin korkuinen. Esteillä oli kokoa 130cm, kun aloititte radan. Huutelin välillä ohjeita, pyysin rauhallista ja tasaista rataa ja sellaisen te minulle esitittekin. Olen erittäin tyytyväinen."

Odelie - Brilliant Simon
"Odelie talutti Simon maneesiin ja kiipesi kyytiin. Pieni poni oli ollut maneesissa monia kertoja ennenkin, mutta silti se pälyili hetken ympärilleen epäluuloisen oloisena. Päästessään kävelemään se rauhoittui huomattavasti.
Tänään alkuverryttelyt tehtiin ohjauksessa, heti kun hevonen oli kunnolla kävelytetty. Halusin alkutunnista keskittyä vähän ratsukon ohjauspuoleen ja varsinkin istunnan vaikutukseen.
Menimme siis maneesin toiseen päähän pääty-ympyrälle ja ohjat laskettiin pitkiksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa hevoseen istunnalla pidättävästi sekä ajaen eteenpäin. Tosin nyt eteenpäinvieviä apuja ei saanut liioitella, muuten hevonen ottaisi ja lähtisi matkoihinsa, sillä ohjat eivät olleet käsissä. Pitäisi kokeilla pikkuhiljaa sitä apujen rajaa millä hevonen siirtyi raviin tai laukkaan. Hiljentää sai vain istunnalla ja kääntämällä voltille tai vasten seinää.

Tässäpä olikin haastetta Simolle. Kyllähän poni teki ja kuunteli. Sillä oli kuitenkin hieman liian paljon ylimääräistä energiaa, joten malttaminen ei ollut tänään parhaimmillaan. Odelie sai tehdä tosissaan töitä ja välillä ratsastaja joutui turvautumaan ohjiin hiljentäessään Simoa. Muistin kuitenkin huomautella, että mieluummin pienelle voltille tai käännös kohti seinään. Se hidastaisi Simoa. Harjoituksen ideanahan oli saada hevonen kuuntelemaan istuntaa..
Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme saman tehtävän työstämistä. Siirtymisiä tehtiin kaikista askellajeista kaikkiin askellajeihin.
Loppua kohden tekemisen meininki muuttui aivan kokonaan. Aivan kuin Odelie olisi saanut jonkunlaisen yhteyden poniinsa. Tai sitten yksinkertaisesti Simo väsyi harjoitukseen, jossa piti kiertää vain ympyrää ja alistui kuuntelemaan paremman tekemisen puutteessa.
Siirryimme vasta puolen tunnin päästä hyppäämään. Aloitimme rennoilla verryttelyhypyillä pystyesteelle. Halusin nyt samanlaista fiilistä esteille, kuin ympyrällä oli saatu. Eli rauha, tasapaino ja kevyt ratsastus. Ei runttausta laukkaan ja sitten kiskomista takaisin ja liian innokkaan hevosen pidättämistä.

Alkuverkkahyppyjen jälkeen rupesimme käymään rataa läpi paloittain. Radalle oli nyt ilmestynyt erikoisesteitä, kuten vesimatto, muuri ja tynnyrit, joita pääsisimme nyt kokeilemaan. Aloitimme käydä rataa läpi kahden tai kolmen esteen sarjoissa, joiden kanssa tuskailimme tovin, jos tehtävä ei heti onnistunut. Estekorkeutta ei ollut paljoa, sillä nostaisin esteitä sitten rataa varten.
Kävimme läpi linjat ja niiden laukkamäärät, sarjan ja siihen tulemisen (sarja oli melko napakka, väli oli 6,5m alkuun ja pidentäisin sitten kun estekorkeus kasvaisi), trippelille lähestymisen ja sen jälkeisen tiukan käännöksen.
Simo oli ihan näpsäkkä hyppääjä. Tasapaino oli välillä vähän hakusessa. Etenkin linjoilla emme tehneet asioita liian vaikeiksi, eli kaikki tehtiin aika yksinkertaisesti. Simo yritti jälleen parhaansa ja aikaisemmista kontrolliharjoituksista oli selvästi hyötyä.
Harjoiteltiin kaikki linjat ja mentiin niitä vähän eri laukkamäärillä.

Radalle lähettiin sitten pienen kävelytauon jälkeen. Korkeutta oli vähän, sillä Simolla oli vielä opettelua esteratsuna. Se pärjäsi kuitenkin loistavasti nuoreen ikäänsä ja vähään kokemukseensa verrattuna loistavasti.
Rata oli rauhallinen. Simo tuntui loppuradasta väsähtävän jo hieman. Hypyt olivat kuitenkin hyviä ja lähestymiset olivat myös todella hyviä. Ratsastaja oli skarppina ja esti Simoa juoksemasta esteiden ohitse, vaikka poni sitä yhdessä kohdassa kokeilikin.
Päättäväistä ratsastusta. Hyvä!"

Juli - Serenin Tanssija
"Tanssi näytti vähän vieroksuvan uutta maneesia, mutta alkuverryttelyssä Juli näytti tammalle maneesia. Tamma rupesi sitten vähän rentoutumaan ja liikkui todella sulavasti. Tanssi näytti kevyeltä ratsastaa ja kun huikkasin asiasta Julille, niin sain varmistuksen. Siinä oli selvästi enemmän Kasperin tammamaisuutta, kuin Pedon tammamaisuutta. Peto kun oli vähän miesmäinen toisinaan. Onneksi Tanssi ei ollut perinyt sitä ominaisuutta.
Tänään alkuverryttelyt tehtiin ohjauksessa, heti kun hevonen oli kunnolla kävelytetty. Halusin alkutunnista keskittyä vähän ratsukon ohjauspuoleen ja varsinkin istunnan vaikutukseen.
Menimme siis maneesin toiseen päähän pääty-ympyrälle ja ohjat laskettiin pitkiksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa hevoseen istunnalla pidättävästi sekä ajaen eteenpäin. Tosin nyt eteenpäinvieviä apuja ei saanut liioitella, muuten hevonen ottaisi ja lähtisi matkoihinsa, sillä ohjat eivät olleet käsissä. Pitäisi kokeilla pikkuhiljaa sitä apujen rajaa millä hevonen siirtyi raviin tai laukkaan. Hiljentää sai vain istunnalla ja kääntämällä voltille tai vasten seinää.

Tanssi näytti toimivan loistavasti. Juli ratsasti tammaa päättäväisesti ja tarkasti. Ei yhtään ylimääräisiä vapauksia. Jos tanssi lähti liian reippaasti, niin Juli oli heti kääntämässä sitä voltille tai hidastamassa istunnalla. Tanssi kulki välillä todella komeasti peräänannossa, vaikka ohjastuntumaa ei ollut juuri lainkaan! Kyllä tällä tammalla on liikkeitä myös koulupuolelle.
Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme saman tehtävän työstämistä. Siirtymisiä tehtiin kaikista askellajeista kaikkiin askellajeihin.
Loppua kohden tekemisen meininki muuttui aivan kokonaan. Aivan kuin Odelie olisi saanut jonkunlaisen yhteyden poniinsa. Tai sitten yksinkertaisesti Simo väsyi harjoitukseen, jossa piti kiertää vain ympyrää ja alistui kuuntelemaan paremman tekemisen puutteessa.
Siirryimme vasta puolen tunnin päästä hyppäämään. Aloitimme rennoilla verryttelyhypyillä pystyesteelle. Halusin nyt samanlaista fiilistä esteille, kuin ympyrällä oli saatu. Eli rauha, tasapaino ja kevyt ratsastus. Ei runttausta laukkaan ja sitten kiskomista takaisin ja liian innokkaan hevosen pidättämistä.

Alkuverkkahyppyjen jälkeen rupesimme käymään rataa läpi paloittain. Radalle oli nyt ilmestynyt erikoisesteitä, kuten vesimatto, muuri ja tynnyrit, joita pääsisimme nyt kokeilemaan. Aloitimme käydä rataa läpi kahden tai kolmen esteen sarjoissa, joiden kanssa tuskailimme tovin, jos tehtävä ei heti onnistunut. Estekorkeutta ei ollut paljoa, sillä nostaisin esteitä sitten rataa varten.
Kävimme läpi linjat ja niiden laukkamäärät, sarjan ja siihen tulemisen (sarja oli melko napakka, väli oli 6,5m alkuun ja pidentäisin sitten kun estekorkeus kasvaisi), trippelille lähestymisen ja sen jälkeisen tiukan käännöksen.
Tanssi hyppäsi kevyesti. Väleissä se tuli hyvin takaisin ja lähti pidentämään askelta, kun Juli sitä pyysi. Kuuliaisuus siis toimi. Tanssi ei katsellut enää maneesin nurkkia ihmeissään, vaan keskittyi esteisiin. Sarja onnistui hyvin, lähestyminen oli ensimmäisen kerran hieman liian alitempoinen ja Tanssi joutui vähän harppomaan välissä. Toisella kerralla sarja sujui loistavasti.

Radalle lähettiin sitten pienen kävelytauon jälkeen. Halusin nähdä rauhallisen ja etenkin tasaisen radan. Samanlaista hyvää kontrollia kuin koko tunnin ajan.
Sellaisen radahan te esitittekin. Tanssi oli kontrollissa ja lähestymiset olivat loistavia. Juli ratsasti Tanssia koko ajan, eikä antanut tamman vain haahuilla ympäri kenttään.
Esteillä oli korkeutta 80cm."

Pesce - Rosary Beads
"Rosary näytti ihmettelevän esteiden paljoutta maneesissa, mutta silti se ei säikkynyt tai karttanut mitään niistä. Poni oli ilmeisesti hypännyt paljon ennenkin ja se oli luottavainen ja rohkea. Paljonhan minulla ei kokemusta vielä tästä ponista ollut, koska se oli niin uusi tuttavuus ML:ssä. Olisi siis mukava nähdä miten poni liikkuisi ja etenkin hyppäisi.
Pesce kertoili minulle vähän Rosarystä ja sitten aloittelimme.
Tänään alkuverryttelyt tehtiin ohjauksessa, heti kun hevonen oli kunnolla kävelytetty. Halusin alkutunnista keskittyä vähän ratsukon ohjauspuoleen ja varsinkin istunnan vaikutukseen.
Menimme siis maneesin toiseen päähän pääty-ympyrälle ja ohjat laskettiin pitkiksi. Tarkoituksena oli vaikuttaa hevoseen istunnalla pidättävästi sekä ajaen eteenpäin. Tosin nyt eteenpäinvieviä apuja ei saanut liioitella, muuten hevonen ottaisi ja lähtisi matkoihinsa, sillä ohjat eivät olleet käsissä. Pitäisi kokeilla pikkuhiljaa sitä apujen rajaa millä hevonen siirtyi raviin tai laukkaan. Hiljentää sai vain istunnalla ja kääntämällä voltille tai vasten seinää.

Alkuverryttelyssä testattiin nyt ratsastajan ja ratsun keskittymistä. Rosary keskittyi hyvin, se malttoi kuunnella Pescen istuntaa ja etenkin ääniapuja. Rosary liikkui rennosti, laski päätään alemmas ja työskenteli pyöreällä selällä. Se näytti todella hienolta ravatessaan ympyrällä. Temponmuutokset onnistuivat, samoin siirtymiset askellajeista toisiin. Hyvin tasapainoista ja rauhallista, vaikka Rosary näyttikin ihan tempperamenttiselta tammalta.
Vaihdoimme välillä suuntaa ja jatkoimme saman tehtävän työstämistä. Siirtymisiä tehtiin kaikista askellajeista kaikkiin askellajeihin.
Loppua kohden tekemisen meininki muuttui aivan kokonaan. Aivan kuin Odelie olisi saanut jonkunlaisen yhteyden poniinsa. Tai sitten yksinkertaisesti Simo väsyi harjoitukseen, jossa piti kiertää vain ympyrää ja alistui kuuntelemaan paremman tekemisen puutteessa.
Siirryimme vasta puolen tunnin päästä hyppäämään. Aloitimme rennoilla verryttelyhypyillä pystyesteelle. Halusin nyt samanlaista fiilistä esteille, kuin ympyrällä oli saatu. Eli rauha, tasapaino ja kevyt ratsastus. Ei runttausta laukkaan ja sitten kiskomista takaisin ja liian innokkaan hevosen pidättämistä.

Alkuverkkahyppyjen jälkeen rupesimme käymään rataa läpi paloittain. Radalle oli nyt ilmestynyt erikoisesteitä, kuten vesimatto, muuri ja tynnyrit, joita pääsisimme nyt kokeilemaan. Aloitimme käydä rataa läpi kahden tai kolmen esteen sarjoissa, joiden kanssa tuskailimme tovin, jos tehtävä ei heti onnistunut. Estekorkeutta ei ollut paljoa, sillä nostaisin esteitä sitten rataa varten.
Kävimme läpi linjat ja niiden laukkamäärät, sarjan ja siihen tulemisen (sarja oli melko napakka, väli oli 6,5m alkuun ja pidentäisin sitten kun estekorkeus kasvaisi), trippelille lähestymisen ja sen jälkeisen tiukan käännöksen.
Rosarylla oli lennokas hyppy. Vaikka ponilla ei ollut kokoa kauheasti, sillä näytti kuitenkin olevan paljon kapasiteettia. Rosary liikkui sulavasti, sillä oli iso ja matkaavoittava laukka. Pesce toi Rosaryn hyviin ponnistupaikkoihin ja tamma hyppäsi epäröimättä.
Linjoilla Rosary oli kuuliainen, se hiljensi pyydettäessä ja lähti eteenpäin pohkeesta.

Radalle lähettiin sitten pienen kävelytauon jälkeen. Korkeutta oli vajaa metri, sillä uskoin että se ei tuottaisi mitään ongelmia.
Rata alkoi hyvin. Rytmi oli hyvä ja Pesce sai alust asti Rosaryn kulkemaan hyvssä ratatemmossa. Muutamalle esteelle lähestyminen tuli turhan juureen ja saitte pari pudotusta. Pienellä keskittymisellä ja tarkkaavaisuudella niitäkään ei olisi tullut.
Hyvää työtä!"

Miivi - ML Zachary
"Zack oli kuin ruutitynnyri tanssahdellessaan sisään maneesiin. Se oli niin ilmetty Vertti, että olisin voinut vannoa näkeväni oman hevoseni nuorena ihan silmieni edessä. Toivoin kyllä hartaasti, että Zack osoittaisi edes jotain järkevyydenrippeitä, niitä joita Vertillä itsellään ei koskaan ole ollut.
Juoksuttelimme Zackiä liinassa ensin, jotta se vähän vertyisi ennen hyppelyn aloittamista. Ensin piti vähän riehua, pukitella ja ryntäillä. 15 minuutin päästä Zack maltoi jo rauhoittua. Sitten Miivi antoi oripojan kävellä, ennen kuin aloittelimme hyppäämisen.

Irtohypytyslinja oli tehty maneesin toiselle seinustalle. Siinä oli ensin puomi, ristikko, yksi laukkaa, pysty, kaksi laukkaa, okseri.
Korkeudet olivat ensin ihan minimaalisia, jotta saatiin Zackille vähän verryttelyhyppyjä alle.
Zack oli ensimmäisistä hypyistä vähän ihmeissään. Miivi kertoi, että sitä ei ollut irtohypytetty kuin muutaman kerran. Miivi päästi Zackin irti aina kujan alussa ja hevonen ampaisi eteenpäin. Esteiden tullessa eteen orin piti melkein lyödä jarrut pohjaan, jotta se ei törmäisi estesiin. Pikkuesteidenkin yli piti loikkia valtavilla hypyillä.
Muutaman kerran jälkeen liioittelu jäi vähemmäksi.

Välillä annettiin Zackin vähän levähtää, ennen kuin nostettiin esteitä ja annettiin Zackin tulla linjalle uudelleen. Nyt nostin esteitä jokaisen hyppykerran jälkeen.
Zackillä oli pyöreä hyppy, silloin kun se malttoi hypätä, eikä vaan kaahottanut linjan läpi. Oikeastaan Zack alkoi todella hyppäämään vasta, kun esteet nousivat vähän korkeammiksi.
Viimeisellä kerralla okserilla oli korkeutta 100cm. Sen korkeampaa ei Zackilla hypytetty. Loppuun vielä vähän irtijuoksentelua maneesissa ja sitten Miivi lähti taluttamaan oripoikaa maastossa loppukävelyiksi.
Zack on ehdottomasti Vertin varsa ja sillä tulee varmasti olemaan loistava tulevaisuus esteratsuna."

Meym - Missy
"Meym talutti Missyn maneesiin ja parivaljakko tuli luokseni maneesin keskelle. Missy tiiraili ihmeissään uutta ympäristöä, vaikka uskoisin, että se oli kuitenkin jo muutamaan otteeseen maneesin nähnyt.
Meym kertoili tammasta ja siitä, mitä kaikkea sen kanssa oli tehty. Oli ihana kuunnella kasvattien kuulumisia.
Laskin edellisen hevosen hyppäämiä esteitä matalammiksi ja korjasin vähän vioittunutta kujaa. Sillä välin Meym talutteli Missyä maneesissa ja näytti sille paikkoja.
Aloittelimme sitten juoksuttamalla Missya hetken, jotta se vähän vertyisi ennen hyppäämistä. Energiaa tällä tammalla oli, sen näki jo ensimmäisistä laukkapyrähdyksistä. Muutaman laukkakierroksen jälkeen Missy rauhoittui ravailemaan ylväästi ja pärskähtelemään kaikille ympärillä liikkuville asioille.
Vaihdoimme suuntaa ja Missyn annettiin juosta toiseenkin suuntaan. Tammaa ei kuitenkaan väsytetty, vaan juoksutimme vain vähän. Sen jälkeen nuorikko sai kävellä hetken narun päässä, jotta hengitys vähän tasaantuisi.

Maneesin toisella seinustamma oli irtohypytyslinja. Siinä oli ensin puomi, ristikko, yksi laukkaa, pysty, kaksi laukkaa, okseri.
Aloituskorkeus oli ihan ristikkoluokkaa, sillä Meymin mukaan Missyä ei oltu hirveästi hypytetty. No tamman omistaja talutti hevosen kujalle ja päästi menemään. Missy lähti eteenpäin päättäväisenä ja tajusi sitten, että se oli umpikujassa. Tamma yritti kääntyä takaisin, mutta Meym oli kujan päässä ja hätisteli tamman takaisin kohti esteitä. Kannustimme nuorikon esteiden yli ja sinnehän se tamma loikkelehti epävarman oloisena. Päästyään pois linjalta, se teki ison pukin ja jatkoi matkaansa maneesin ympäri.
Hypytimme Missyä muutaman kerran pienillä korkeuksilla, jotta tamma tajuaisi, että mitä tässä nyt oltiin edes tekemässä.

Pidimme välillä vähän taukoa ja Meym kävelytti Missyä. Nostelin esteitä pikkuhiljaa, mutta kuitenkin sen verran, että linjaa ei tarvinnut tulla miljoonaa kertaa ja Missylle ei tulisi liikaa hyppyjä.
Päästimme Missyn taas linjalle ja nyt tamma eteni kuin vanha kisaratsu. Tekniikassa ei ollut puutetta, vaikka se tulisi vielä paranemaan, mitä enemmän tamma hyppäisi. Askel Missyllä oli pitkä ja matkaavoittava ja kun vauhti vähän kiihtyi linjan loppua kohden, niin välit meinasivat jopa jäädä hitusen liian lyhyiksi.
Nopeajalkaisena tammana Missyllä ei kuitenkaan ollut ongelmia puomien kanssa.
Nostin viimeisen okserin 115cm korkuiseksi ja laitoin siihen vielä vähän lisää pituutta. Missy tuli hyvin linjalle ja kaikki askeleet onnistuivat loistavasti. Okserikin ylittyi ilman mitään ongelmia.
Loppuverryttelyiksi oli vähän vapaata juoksentelua ja loppukäynnit ulkona.
Tamma oli hieno ja sillä on kärsivällisyyttä ja intoa suorittaa tehtävät huolella. Hyvä!"

aksu - Ventti
"Ventti oli itse rauhallisuus, kun se saapui maneesiin. Ori lampsi aksun vierellä kuin viilipytty ja katseli vähän ympärilleen. Hevonen näytti lähes väsyneeltä, kun vertasi edelliseen pikakiitäjään.
Rautias orinalku näytti kuitenkin piristyvän huomattavasti nähdessään esteet maneesissa. Korvat nousivat ylös ja yleisilme muuttui huomattavasti valppaammaksi.
aksu talutteli Venttiä maneesissa ja näytti sille esteitä ja katsomopäätyä. Eihän Ventti niinkään mitään näyttänyt säikkyvän, mutta aksun mukaan sillä saattoi olla omia jekkuja silloin tällöin ja orista ei aina tiennyt millä päällä se milloinkin saattoi olla.
Juoksuttelimme oria myös maneesin keskellä, jotta saataisiin siihen vähän liikettä ennen hyppäämistä. Ventti oli okein kelpo poika juoksuttaa. Se pidensi askeltaa ja siirtyi askellajista toiseen hötkyilemättä turhia. Olin positiivisesti yllättynyt hevosen rauhallisuudesta ja kärsivällisyydestä.

Irtohypytyslinja oli tehty maneesin toiselle seinustalle. Siinä oli ensin puomi, ristikko, yksi laukkaa, pysty, kaksi laukkaa, okseri.
Verryttelyksi ja kokeiluksi päästimme Ventin menemään linjaa, kun se oli todella matala. Ventti katseli vähän ihmeissään ja oli ehkä turhankin hidas tullessaan esteille ja se saikin sitten loikkia esteet melkein vauhditta.
Toisilla kerroilla Ventille piti vähän antaa vauhtia ja avustaa juoksutusraipalla. Kyllähän se rautias nuorikkokin sitten syttyi, kun estekorkeuksia vähän nostettiin.
Ilmeisesti Ventin mielestä liian pienet esteet eivät ole hyppäämisen arvoisia.

Välillä Venttiä vähän kävelytettiin ja annettiin tasata hengitystään. Sillä välin korjailin linjaa ja muuttelin sitä vähän. Nostin pystyä ja okseria vähän ja päästimme Ventin tulemaan uudelleen. Ori loikki esteet mallikkaasti.
Ventin hyppytyyli on todella samanlainen kuin Merlinillä. Ainakin takajalkojen käyttö muistutti minua Merlinin tavasta hypätä isompia esteitä. Ori nosti takajalkansa korkealle ja varoi osumasta niillä puomeihin. Ehkä Ventin hypyissä oli hitusen liioitteluakin. Ei 80cm estettä tarvinnut hypätä yli 110cm korkeudelta..
Viimeiselle kerralle nostin okserin 110cm korkuiseksi. Sinnehän se Ventti kipusi ja puomitkin pysyivät paikallaan. Vähän herra ihmetteli esteen korkeutta ja esteen jälkeen piti vähän juhlia komealla köyrimisellä (joka näytti lähinnä huvittavalta).
Pontentiaalia löytyy. Hieno ori!"

Tullaanpa Elin kanssa kattomaan, miten meiltä esteet sujuu.

Jenna - ML Elliot ox taso: 60cm

Welcome, ei tarvi osoitetta linkitellä kun saan sen tuolta kasvattisivulta

Miivi - ML Zachary

mikäköhän irtohyppytaso... 60 cm?

Miivi >> kyllä se isompaakin pystyy hyppäämään

Koska meidän tammamamma on tuolloin jo 4v, niin semmonen hyvin helppo estevalkka ois huippu :> Tai jos ei onnistu pienillä esteillä, niin sitten meillekin ihan vaan irtohypytystä? :>

siisii - Fiktion Amaliina - n. 50cm

siisii >> mennään ihan iisisti Liinan kanssa

Sulla taitaa olla kaikkien näiden osoitteet nopsasti saatavilla

aksu - Dragon Willow AET - 120cm
aksu - Classico HRW - 120cm
aksu - CuChulainn - 120cm

irtohyppäilemään
aksu - ML Vengeance
tasona öm... 60-80cm?

Lisäilen listaan :))

MLssä asuvat yksityisetkin? Hyvä.

Odelie - Brilliant Simon, 100cm

Jjep, yksityisille :))

Vinkku - ML Amberia - 140cm

Tervetuloa

Liinalle kommentti tullut!

Lassille valkka kommentti valmis

Juli - Serenin Tanssija (http:// ww.ensilumi.net/riiviot/tanssi.php) - 80 cm

Juli mukana!

Villen kommentti valmis
Unton kommentti valmis
Amberin kommentti valmis

btw, lisäilkäähän heposten sivuille, niin en ole turhaan kirjoitellut romaaneja

Jos vielä voi osalllistua niin

Pesce - Rosary Beads - 110 cm

toivottavasti voi vielä osallistua, kun VIPpiä ei ole ilmoitettu..

Meym - ML Miss Radicalism (http:// ww.ulapalla.net/lutina/missy.html) - irtohypytys n. 100cm - 3v

Katselin mielenkiinnolla sivusta, kun Missy tutki uutta paikkaa, Mêl Sereniä. Tai no, uutta ja uutta. Olihan tamma asunut täällä hyvän aikaa varsana. Nyt minua kiinnostikin se, kuinka fiksusti tamma osasikaan tutkia uutta paikkaa. Olin meinaan ollut aivan satavarma, että tamma hyppisi ympäri tallipihaa ja olisi muutenkin ihan sekaisin.

Parkkipaikalta lähdin kävelyttämään Missyä maneesia ja tamma tuntui reipastuvan joka askeleella ja pääsevän yli pienestä pelostaan "uutta" paikkaa kohtaan. Sain Missyn kuitenkin turvallisesti maneesiin ennen kuin tamma ehti kunnolla räjähtää. Esteet nähdessään tamman jokainen lihas jännittyi ja jotenkin neiti onnistui seisomaan vielä ryhdikkäämmin. Samalla luottamukseni tamman rauhallista käytöstä kohtaan romahti noin viidestäkymmenestä prosentistä kahteen prosenttiin. Esteet näyttivät kuitenkin suhteellisen kestäviltä, joten ehkäpä mikään ei menisi tänään rikki. Huikkasin Nicalle tervehdyksen ja aloitin sitten henkisen ja fyysisen valmistautumisen energiapommin irtohypytykseen. Missy liikahteli siinä vieressäni virkeästi ja liikahtelullaan sai upean vaalean karvapeitteensä välkähtelemään. Hienoltahan tuo näytti, mutta myös äärimmäisen energiseltä.

Meym. lisäilty

Simolle ja Tanssijalle kommentit!!!

Rosarylle kommentti

Zackin kommentti valmis. Loputkin tulee piakkoin!