Pakkaspäivä

Aikainen aamuherätys ja sain ensitöikseni mennä herättämään vielä sängyssä lorvivan Reitan.
"Hop, ylös siitä nyt." Hoputin ja kävin nappaamassa keittiöstä leipäpalan ennen kuin lähdin talliin. Hevoset olivat jo ilmeisesti odotelleet ruokiaan, sillä heti astuttuani talliin alkoi kauhea meteli. Yhdestä ärähdyksestä ne malttamattomimmatkin hiljenivät - hetkeksi.

No siinäpä sitten mutustelivat aamukauransa ennen kuin lähdin viemään herrasväkeä ulos. Jopa Reita oli tähän mennessä kerennyt tallille asti.
Tallin uusi tulokas, komea suomenhevosori Urmas herätti minut kunnolla, kun olin messä nenilleni lumihankeen orin lähtiessä hieman liian reippaasti kohti pihattoa. Reitan hekotuksesta päätelleen tilanne oli koominen. Mitäs muutakaan, kun minä satun olemaan kyseessä.
Ohjasin Urmaksen kuitenkin omaan tarhaansa, aivan toiseen suuntaan ja jatkoimme aamutoimia.

Olin jakamassa heiniä talliin, kun kuulin ulkoa ääntä. Reita ryntäsi sisään ja nappasi sankon ja narun mukaansa. Lähdin pojan perään. Kuten saatoin jo arvella Reevehän se oli kaiken takana ja korskahteli nyt Urmaksen aidan luona haastaen riitaa. Menin toiselta puolen Reitan antaman sankon kanssa ja heiluttelin sankkoa mahdollisimman kovaäänisesti, jotta ehkä silloin tällöin kuuroa esittävä musta pojankoltiainen luulisi saavansa ruokaa. Niinhän siinä onneksi kävikin ja Reeve tanssahteli luokseni tunkien päänsä sankkoon. Reita toi minulle narun ja hevonen oli kiinni.
"Reeve.." Mutisin.
"Se on pakko laittaa nyt lanka-aitaan, ennen kuin korjataan sen oma tarha." Reita totesi. Pudistin päätäni.
"Otan sen sisälle ja lähden maastoon. Samin pitäisi tulla ihan juuri ja hän voi korjata aidan, jotta Reeve pääsee sitten ulos kun tullaan lenkiltä. Tarhoista pitää muuten tarkistaa sähköt, voi olla että lumimäärän takia sähkö ei edes kierrä ja lankuthan eivät näitä kavereita pidättele."
Reita nyökkäsi. Vein Reeven talliin ja laitoin sen käytävälle. Nopea harjaus, oma kypärä päähän ja saappaat jalkaan. Käytävällä tanssahtelevan hevosen satulointi ja suitsinta (maastoon vaihdoin kovemman kuolaimen, ihan turvallisuussyistä) ja sitten menoksi.

Matka alkoi lupaavasti. Reevellä oli vain vähän virtaa ja ensimmäisten kymmenen minuutin aikana sain testata tasapainoani viidessä - valtavassa - pukissa, joita herra päätti esitellä säikähdettyään lumihangella pomppivaa jänistä. Laskin kymmeneen ja yritin olla huutamatta orille.
Menin ihan tarkoituksellisesti maastoradalle, koska se olisi ehkä turvallisin paikka ratsastaa siltä varalta, että sattuisin putoamaan. Kiersimme rataa pitkin käynnissä ja ravissa, kunnes pääsimme polulle joka vei pelloille. Polun päässä Reeve nosti päänsä ja pärskähti, se tiesi minne olimme saapuneet. Kirpeässä, mutta ei liian kylmässä, pakkasilmassa nostin laukan päästyäni pellolle ja annoi Reeven juosta. Lunta oli melkoisesti, mutta pitkäjalkaisella hevosella ei ollut minkään näköisiä ongelmia hangen kanssa. Se venytti askeltaan ja lumi pöllysi. Voiko kahdeksalta aamulla enää muuta toivoakkaan. Ei, kaikki oli täydellistä.

Palasimme tallille puoli tuntia myöhemmin. Reeve oli aivan märkä ja tajusin istuvani höyrypilven ympäröimänä hevoseni satulassa. Taputin Reeveä, laskeuduin ja vein hevosen talliin. Viskasin orin päälle kaulakappaleisen villaloimen ja tavallisen fleecen ja jätin sen karsinaansa kuivumaan. Vein varusteet satulahuoneeseen. Reita oli jo aloittanut karsinoiden siivoamisen ja kysäisin pojalta Samista. Tallimestari oli kuulemma ulkona aitaa korjaamassa. Lähdin siis pihalle.

"Samppa, hoi." Huudahdin ottaessani kypärän pois päästäni.
"Huomenta rouva." Tallimestari tervehti ja iski silmää. Loin toiseen paheksuvan katseen.
"Rouvasta kaukana."
"Pikkutyttö sitten."
"Vain kolme vuotta sinua nuorempi." Totesin.
"Sehän sen jo tekeekin, eikö ketään ole edes kiikarissa? Pidä tuosta toisesta lankusta kiinni."
"Pah. Sinun kanssasi siitä on turha keskustella." Huomautin ja pidin Samin osoittamaa lankkua ylhäällä, kun hän naulasi toista päätä kiinni.
"Ole sitten hiljaa." Hän naurahti. Hymähdin itsekin.
"Pitää tarkistaa kiertääkö aidassa sähkö." Huomautin puoliääneen.
"Reevekö tämän teki?" Sami kysyi. Nyökkäsin.
"Sehän se, meni tutustumaan Urmakseen."
"Siinä on hevonen minun makuuni." Mies huomautti.
"Ja ilmeisesti myös omistaja."
Sitä ei olisi pitänyt sanoa. Sain lumikylvyn, mikä oli epäreilua. Lopulta pääsin suojaan luikahtamalla hevosaitaukseen ja takerruttuani pörröisen Tahvon kaulaan. Sami ei voinut sietää Tahvoa. Toinen antoi periksi ja palasi töihinsä vilkaistuaan minuun, niin että tiesin ettei asia jäänyt tähän. Naurahdin itsekseni ja lähdin talliin auttamaan Reitaa karsinoissa. Poika vilkaisi lumiseen olemukseeni ihmeissään, kulkiessani ohitse.

---

Nostin kattilan liedeltä ja laskin sen pannunalusen päälle. Suvi oli jo ilmestynyt istumaan ruokapöytään, mutta Reitasta ja Samista ei näkynyt jälkeäkään. Tylerillä oli vapaapäivä, eikä toista varmaan näkyisi tallilla.
"Sami laittaa minut menemään Anssilla ensi maanantain koulutunnilla." Suvi totesi näyttäen nyrpeältä. Katsoin tyttöön ihmeissäni, ennen kuin aloin nauraa. Anssi oli varmaan toiseksi pahin vaihtoehto koulutunnille heti Tahvon ja Grimin jälkeen. Reita oli tosin aivan erimieltä asiasta.
"Mitä sinä teit ansaitaksesi moisen?"
"En mitään." Suvi totesi. Hymähdin ja otin lämmintä keittoa lautaselleni ojennettua Suvillekin lautasen. Reita ilmestyi syömään, kuten Samikin. Ruokapöytään syntyi keskustelu - kiistely - tallin parhaimmasta hevosesta ja jokaisella oli oma kantansa asiaan. Sisälle syömään ilmestyneet Solina ja Meg hämmästelivät kiivasta keskustelua, mutta totesin kyseessä olevan kesy ruokapöytä keskustelu. Loppuaika meni suunnitellessa maastoreissua, jonne olivat lähdössä Solina, Meg, Suvi ja Reita. Sami ja minä kieltäydyimme kutsusta. Minulla olisi pari hevosta ratsastettavana kentällä ja Samilla oli Amorin ja rauhoittettavan Topin kengitys. Päivä menisi siis rattoisasti.

---

Suvi sanoi jäävänsä auttamaan iltatalliin, mutta häädin tytön jo kotiinsa. Sami oli lähtenyt jo aikaisemmin, mutta Reita oli vielä tallilla. Sanoin pojalle saavani tehtyä iltatallin yksin. Reita lähti sisälle.
Jaoin heinät, otin hevoset sisään ja annoin sitten kaurat otettuani hevosilta loimet pois. Tarkasti tallin ja pihattohevoset ja lähdin sitten itsekin sisälle.