Joulumaasto 24.12

Mêl Seren järjestää perinteisen joulumaaston 24.12 aamupäivällä. Järjestäjänä keventämässä nican työmäärää toimii tänä vuonna Heidi, joka lupaa tehdä kaikkensa tehdäkseen maastosta mahdollisimman miellyttävän.
Maasto on avoinna kaikille, mutta sinne mahtuu mukaan tallin ulkopuolisia vain 6, joten kannattaa olla nopea. Tallilaisia saa tulla kaikki jos vain haluaa. Maasto toteutetaan tarinan muodossa.

Joulumaaston vetäjänä toimii Heidi Dome-ponillaan ja tämän takana seuraa itse joulupukki, jonka virkaa tänä vuonna toimittaa tallin monitoimies Sami ja jonka rekeä vetää aina niin uskollinen Kirppu. Ori on koristeltu EQP:n joululoimella, tonttulakilla ja suojilla. Reitti on koristeltu jouluvaloilla ja -koristeilla.

Tarinan aiheita on valittavana kaksi, pituutena tulee olla vähintään 10 virkettä, mutta pidempikin saa olla. Osallistumiset tulee lähettää joko foorumille tai mailitse virtuaalie[at]gmail.com, otsikoituna asiallisesti, viimeistään 30.12. Aiheina ovat: 1. Kuka varasti joulupukin parran? 2. Miten maasto sujui?
Tapahtuman voi suorittaa myös kuvalla tai kuvasarjalla halutessaan.
Osallistuminen: Ratsastaja - [*url=http://ww.osoite.htm]Hevonen[/url*]
(jätä tähdet paikoilleen ja osoitteesta yksi w pois jos laitat osallistumisen foorumille)
Tapahtumasta saa aktiivisuuspisteitä.

Osallistujat
Tallilta:
Heidi - Dome - SUORITETTU!
Jesse - Vertti - SUORITETTU!
Suvi - Luihu - SUORITETTU!
Mirkku - Eepi - SUORITETTU!

Ulkopuoliset 6/6 (ei enempää ulkopuolisia):
Tatti - Swancott Eilwen - SUORITETTU!
Milja - Skipbrudden FK - SUORITETTU!
taffel - Give Me Ferrary - SUORITETTU!
safira - Golden Cloud
tangerine - Athene - SUORITETTU!
Veera - Voron II


Sähköpostiin lähetetyt tarinat

Juonipaljastus:

Heidin ja Domen tarina

Juonipaljastus:

"Ja me mennään muuten sitten kovaa" uhkasin kiivetessäni Vertin satulaan. Ori steppaili paikallaan, kuten muutama muukin hevonen. Suvin ratsu seisoi kuitenkin kiltisti paikoillaan, kun Suvi kipusi sen selkään.
"No ette muuten ainakaan kovempaa kuin me. " Heidi uhkasi taputtaessaan Domea kaulalle. Hymähdin. Siinäpähän näkisivät sitten kuka täällä pääsi koviten.

Pääsimme matkaan. Jono lähti, Kirppu rekineen ensimmäisenä, liikkeelle ja muut seurasivat perässä. Alkuun mentiin käyntiä ja joitakin pätkiä ravailtion. Vertti kävi kuumana jo tallipihasta lähdettyämme, joten sain rauhoitella sitä jatkuvasti. Kuulin Suvin huomauttavan muutaman kerran hevosensa selästä, että Vertti hermostutti muitakin, mutta minkä minä sille pystyin tekemään kun hevonen ei vain suostunut kuuntelemaan ja rauhoittumaan.
Yritin jättäytyä porukan häntäpäähän Vertin kanssa, sillä se pomppi minkä kerkesi. Siinähän se sitten pomppi jonon hännillä ja yritti häiriköidä muita minkä kerkesi.

Pääsimme laukkapätkän alkuun. Osa hevosista näytti olevan innoissaan, kuten myös ratsastajat. Minun ratsuni oli niin innoissaan, että menimme näyttävää ravipohkeenväistöä tehden välillä piruettipukkipyörähdyksen, joka oli Vertin erikoisin temppu. Ohjeistus kävi, että ne jotka eivät halunneet laukata, lähtivät Samin ja Kirpun perässä oikoreittiä. Muut voisivat jatkaa ravia vähän matkaa ja nostaa sitten laukan.
Niinhän me teimme. Kun etummaiset nostivat laukan niin minulla ei ollut enää mitään mahdollisuuksia pidellä Verttiä.
Ohitimme muut sivukautta ja Vertti jatkoi pinkomista. Kuulin muiden huutavan sivulla ja takana, kun kiilasimme heidän eteensä.
Ja kyllä Vertti jaksoikin juosta. Lopulta ainoa mikä sen sai hiljentämään oli luminen puska, jonne ohjasin hevosen. Muut ravasivat pärskähtelevillä hevosilla ohi, kun rämmimme puskasta Vertin kanssa. Suvi naurahti meille, mutta ei sanonut muuta.

Loppumaastosta Vertti oli hitusen rauhallisempi. Se malttoi jopa kävellä pätkiä poikittamatta jatkuvasti. Pääsimme siis joulunakin kotiin ihan ehjin nahoin!

"Hui kauhee, kun on kylmä.." mutisin, ja kipristelin varpaitani Eepin selässä.
Oli ihana aamupäivä, kirpeä ja aurinkoinen. Valo heijastui tien pinnalla olevasta ohuesta jääkerroksesta. Köpöttelimme koko poppoo pienellä metsätiellä. Jos joku olisi tullut vastaan, hän olisi varmasti nauranut, sillä iso joukko hevosihmisiä pukeutuneena tonttulakkeihin ja poronsarviin oli varmasti huvittavan näky. Hevoset olivat rauhallisia, ja lampsivat lauhkeina turpa kiinni toisen perässä. Sami lauloi "joulupukki matkaan jo käy" laulua reestä, ja monet yhtyivät mukaan, minä mukaan lukien. Tunnelma oli rento, olihan nyt joulaatto, rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.

Niin, mutta vain ihmisillä. Yht´äkkiä Jessen ratsu Vertti päätti ärsyttää edessään olevaa Luihua, ja puraisi tätä takapuoleen. Tästäkös syntyi iso metakka, ja hevoset alkoivat potkia toisiaan. Ratsut villiintyivät, ja siinä samassa Eepi, Eve ja Dome ryöstivät laukkaan. Huima vauhti jäisellä tiellä oli varsin, kröhöm, jännittävä kokemus, mutta hyvinhän siitä selvittiin. Heidi sai ensimmäiseksi ratsunsa ruotuun, sen jälkeen minä, ja lopulta Tatti sai rouhoitettua Even. Palasimme muun poppoon luokse, ja loppumaasto meni rauhallisissa merkeissä.

Päästyämme takaisin Mêl Sereniin, oli tarjolla puuroa ja glögiä. Mikäs sen parempi tapa viettää joulua, kuin talliporukan kanssa!

Aijai, 12 minsaa myöhässä.. Ehkä oon kuitenki kiltti ja hyväksyn ton :'D



Kiitän kaikkia osallistuneita sydämellisesti, toivottavasti oli mukava maasto ja tulette seuraavallakin kerralla mukaan! (: